Keskiviikkona saavuin tallille puoli kuuden aikoihin jossa oli Vertsu jo hoitamassa Ruusaa ja myöhemmin myös Minttu, uusi tuntilainen tuli ja hävisi Cassun karsinaan. Hevoset, joilla menisimme kuultuani olin oikein tyytyväinen: minulle oli tullut ratsuksi Fiona. Hyvillä mielin hoidin ratsuni ja kentällä meitä tuntilaisia vastassa oli puomeja ja esteitä. Alkuverkoissa piti hyödyntää puomeja, mutta en jaksanut keksiä mitään ihmeellisiä harjoituksia joten menin niitä Fionan kanssa muuten vaan ja koitin vaan saada hevosen verryteltyä. Fiona oli tullut suoraan laitumelta riehumasta ja oli väsynyt, joka tarkoitti pientä herättelyä sekä muistuttamista siitä, ettei kulmia kuulu oikoa. Tamma kuitenkin rupesi heräilemään mennessämme siihen tärkeimpään, eli esteisiin alkuverkkojen jälkeen. Edessä oli kolmen esteen jumppasarja vuorossa, vaihtelevilla askeleilla, ja en edes pysynyt mukana kun Karo selitti mitä kuuluisi tehdä. Hypätessämme esteitä tunnuin kokoajan menettävän tasapainoni, ja vaikka kuinka kovin yritin, niin Fionaa en saanut heti kuuntelemaan.
-Napakammin! Sä SAAT sen hevosen kuuntelemaan, nyt mielipiteet peliin! Karo ohjeisti miljoonatta kertaa meidä vuoromme jälkeen, ja pian lähdimme uudestaan esteille. Koitin muistaa mitä Karo oli sanonut, ja menimme uudestaan esteille. Pikkuhiljaa sain yhteisymmärryksen tamman kanssa, ja ihan tunnin lopuilla kolmenkin esteen kanssa saatiin nappisuoritus, vaikka onkin vielä runsaasti parannettavaa meillä molemmilla ratsukkona.