Lehtovaaran Ratsutila on 2017 perustettu virtuaalinen ratsastuskoulu, jonka sijainti on Suomen lapin kauniissa maisemissa. Hahmojen välistä vuorovaikutteista tarinankerrontaa käydään seudun suurimman ratsastuskoulun tarjoamissa tiloissa, joissa suuressa osassa mukana on rakkaat piirroshevosemme - tekstien lisäksi piirroskuvat ovat suuressa osassa kokonaisuutta. Lehtovaaran Ratsutila, tutummin ‘’Lehtis’’ järjestää satunnaisesti tapahtumaa myös ulkopuolisille ratsukoille, kuten kisoja ja valmennuksia.
17. marraskuuta Onnea Lehtis 3 vuotta! Synttäreiden kunniaksi ollaan palattu takaisin juurillemme proboardsiin. Uusi ulkoasu asennettu, vielä pientä hienosäätöä vailla. Foorumi elää seuraavat pari viikkoa kun kuvia ja sisältöä muutellaan ja siistitään. Tervetuloa takaisin!
Joulukalenteri avautuu Lehtiksessä - oletko valmis jouluseikkailuun?
Lehtiksessä vietetään joulukuu 2017 suuren jouluseikkailun merkeissä. Joulukalenteri tulee sisältämään jatkotarinaa, jonka jatkumoon voivat joulukalenteriin osallistuvat lehtisläiset itse vaikuttaa omilla valinnoillaan! Tarinoiden lopuksi voi tulla erilaisia suoritettavia tehtäviä, jotka tehdään pääasiassa tähän topaan, ellei tehtävässä toisin mainita. Tehtävät voivat olla pientä kirjoittamista, runon keksimistä, pienen kuvan piirtämistä tai tarinan keksimistä. Ei joulukalenteri ole toki pelkkää tehtävää toisensa perään - muutakin on luvassa!
Luukun tehtävät ovat nopeasti suoritettavia, sillä tähdätään siihen, että luukun tehtävä suoritetaan kyseisenä päivänä. Halutessaan niitä voi suorittaa myös jälkeenpäin, mutta luukku on merkittävä selkeästi viestiin! Luukut pyrin julkaisemaan päivittäin mahdollisimman aikaisin aamulla näkyville.
Joulukalenteriin osallistuville luvassa erikoismerkki, sekä kalenterista ilmestyviä palkintoja ja muuta mukavaa!
Luukku 1: rakentelin luukkua varten parhaani mukaan pienen puulyhdyn! Käytin (ehkä) apunani YouTuben tutoriaalia. Jesseltä lainasin työkaluja enkä edes murtanut vasaralla sormiani! Ripustin lyhdyn roikkumaan tallin seinälle oven tuntumaan, missä se mielestäni näytti kivalta
Luukku 1: luukkua varten yritin aluksi väkertää jotakin hienompaa, mutta tyydyin perinteisen tunnelmalliseen lumilyhtyyn. Toivottavasti siitä on iloa kaikille siinä tallin nurkalla! <3 Teos ei ehkä hurmaa ulkonäöllään, mutta ainakin se on rakkaudella tehty (:
Tiedättehän sen tunteen, kun olet päättänyt tehdä maailman hienoimman lumilyhdyn. Sitten erehdyt kokoamaan pallot "vähän" huonommasta, kosteammasta ja likaisemmasta lumesta. Lopputuloksena jäljellä on vain märkä, ruma läjä. No tässäpä teille minun yritykseni hienosta lyhdystä. Saa nähdä kuinka kauan liekki palaa kynttilässä. Taideteos nimeltään Kasa.
Koska vasa löydettiin melkoisista olosuhteista näin talven portailla ehdottaisin Talvikkia, ei tule vastaan heti saman nimistä, Lumikki on jo niin last season!
Toinen ehdotukseni puolestaan on Tuisku, sekin hyvin talvinen ja "luminen" nimi
Ehkä se sama hullu on tullut avaamaan Peikon karsinan oven, ketä vaani silloin minua ja Muracoa maastossa. Kenties haluaa tahallaan naapurin Pertti kiusoitella meitä, mutta loppujen lopuksi Peikko oli kunnossa (olen tylsä ja nopeasti haluan keksiä edes jotain).
Luukku 5: Ehkä Peikko on karannut jonkun jätettyä karsinan oven hiukan huonosti kiinni, jota auki riuhtoessaan ori on tietenkin aiheuttanut oven lommot. Mulla on jotenkin semmonen kutina, että Peikko olis voinut aukaista Hipunkin karsinan ja ne olis karannut yhdessä illanviettoon... Ehkä sen jälkeen joku hämärä tyyppi olisi kaapannut hevoset, mutta Peikko urheana sankarina olis päästänyt Hipun menemään, joka sitten oli palannut takaisin tallille ja jollakin ilveellä saanut oven kiinni?
Aika hullu teoria :''D
// Ei se hulluus haittaa, mielikuvitusta tässä saikin käyttää,
"Ehkä Peikko on jossain lähellä. Ei se nyt noin vain voi kadota, vai voiko?" Merru yritti miettiä kylmäpäisesti. Hän oli vasta parkkeerannut pihaan ja saapunut ihmettelemään yhdessä muiden kanssa tapahtunutta. Jesse hieroi silmiään ja haukotteli. "Muistan kun olin pikkunen ja isä vei meidän keittiön tuolin kesällä keskelle pihaa. Katsottiin veljen kanssa mitä se meinaa. Se veti housut alas ja istu siihen... ja niin", Merru nauroi. Riri puuski puhelimensa kanssa. "Sitten se vain meni takaisin nukkumaan ja jätti tuolinsa sinne." Saila kuunteli hänen tarinaansa ja mietti hetken. "Olisiko Jesse käynyt päästämässä Ninjan ulos mutta erehtynyt sitten Peikkon sen sijaan?" hän esitti ja Jesse hätkähti. "Häh?" mies käänsi päätään. "Unissa tietenkin. Harrastatko paljonkin unissakävelyä?" Merru kysyi.
Sherlock-vastoini sanoo, että Jesse on erehtynyt pahemman kerran koirasta ja hevosesta. Mies on lähtenyt päästämään koiraansa ulos mutta tullut samalla aloittaneeksi aamutallin. Ehkä peikko kököttää jossain lähipiirissä mokomaa ihmistä sättien. Siinä on Jessellä varmasti ollutkin ihmettelemistä, mitä Ninja on noin riehunut, kun on yrittänyt sen villatakkia laittaa päälle. Eihän sitä ilman voi päästää kylmään keliin. Olemattoman villatakin korvikkeeksi pakotettu korvahuppu ei tietenkään Peikon jalkoihin mahtunut.
