Puhelin tarina ~

Päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja ratsastaa Lawinen urhean orini sijasta. Hoidin ensimmäisenä Muracon huolella ja venyteltiin karsinassa ennen lähtiessäni hakemaan friisiläistammaa.

Lawine kökki tarhan perällä tuijottelemassa tallin ympäristöä. Vettä satoi ja tamma ravasi korvat hörössä portille."Haluat vissiin sisälle?", hymyilin ja otin tamman kiinni. Lawine käveli reippaasti vierelläni pysähtyen pari kertaa nuuskuttamaan komeaa Peikko poikaa. "Et sitten kiljaise ja sinulla on mies nuori nainen..", naurahdin. Olin meinaan unohtanut, että tamma oli astutettu Muracolla pari päivää sitten.

Tallissa oli oma kohellus meneillään. Jesse lakaisi käytävää ja käyttäytyi kuin ei olisi huomannut minua. Merru harhaili rautiasta tammaa karsinassa ja Zaida ihaili poneja karsinan ulkopuolelta. "Joko se ori silmät kasvatti?", Jesse virnahti. "Haha ja samalla vaihtoi sukupuolta", nauroin takaisin ja aloin sukia tamman mustaa karvaa. Jesse jatkoi touhujaan, mutta häneltä jäi ilmeisesti sanomatta jotain.

Hetken päästä olin varustanut Lallin ha itseni ratsastuskuntoon. Ilman satulaa varmuuden ja tammalla oli aivan uudet suitset. "Hienosti", sanoin ja lähdin taluttamaan tammaa kohti maneesia. Olihan pimeää ja kentällä olisi kurja mennä kaatosateessa.

Maneesissa hyppäsin kyytiin ja ilman turhia säätöjä päästin tamman kävelemään vapain ohjin pitkin uraa. Lawine oli hyvin erilainen Muracoon verrattuna. Askel ei ollut yhtä tarmokad kuin nuoren orin ja Lawine ei tuntunut kyttäävän mitään, kun Muraco osasi olla aina hyvin valppaana.

Keräsin ohjat ja aloin tekemään erilaisia siirtymiä. Lawine oli kova suusta ja laittoi hanttiin. Siirtymisissä kesti. "Huhuu neitiseni?", ihmettelin. Lawine oli aina herkkä ja reaktiivinen, mutta ilmeisesti tammaa laiskotti. Enemmän siirtymisiä ja kuvioita ratsastukseen. Tasapaino ei käynyt kovilla ja pehmeässä ravissa oli miellyttävä istua. Ravissa tamma onneksi yritti hakeutua oikeaan muotoon. Silitin tamman kaulaa.

Samaan aikaan, kun ratsastin tammaa laukassa kuului kova kolahdus. Lawine nousi pystyyn ja sinnittelen selässä. Hyppäsin alas tamman rauhoittuessa. "Kuka siellä?", kuiskasin. Maneesissa ei näkynyt ketään. Sydän alkoi tykyttää lujempaa ja Lawine alkoi hermostua. Kävelin keskemmälle. Tamma raahautui perässä korvat hörössä. Kolinaa kuului varaston puolelta, mikä oli selkeä merkki lähteä pois.

Suorastaan juoksin talliin tamman kanssa ja sisällä en saanut sanaakaan sanottua mitä näin. "Perkele", tuhahdin, kun Lawine pyörähti karsinaan. Unohdin kokonaan salaiset treffit. Oliko muukalainen tullut nyt tallille asti kummittelemaan?

"Miten menee?", Eetu suorastaan säikäytti hengiltä. "Tsiisus Eetu...", huokaisin. "Säikäytinkö?", Eetu näytti huolestuneelta. "Pahimman kerran. Tsiisus Eetu", naurahdin loppuun ja Lawine oli yhä kierroksilla. "Kova treeni?", Eetu epäili. "Kummituksia vain", hymyilin vinosti. Eetu kyseenalaisti. Huokaisin ottaen tammalta suitset pois päästä ja huovan selästä.

"Onpas kaunokainen kalpea", Jesse irkkui pöydän ääressä. "Kummituksia", naurahdin. Aloin pesemään tamman suitsia. Pesin kuolaimet kunnolla. "Jesse et viitsisi tehdä palvelusta?", kysyin. "Jos ei ole kamalan vaivaksi", mies käveli eteeni. "Tarkastaisitko maneesin varaston?", huokaisin. "Vainoharhainen?", Jesse näytti hämmästyneeltä. "Ei ennn. Kunhan, kunhan ajattelin", käänsin katseen muualle. "Tuntui että siellä liikkui joku... Tai jokin... Kaatui... En tiiä", tuntui että sekoaisin, mutta pysyin vahvana. Jesse laski kätensä olkapäille. "Tarkastan varastan ja rauhoitu mielikuvituksesi tekee tepposen", mies tökkäsi nenääni. Pyöräytin silmiä. "Kiitos", nytkö se romahdus kävi. Ajattelin ja menin takaisin hoitamaan Lawinen ennen lähtöä.

Myöhemmin sain Jesseltä viestin, että maneesilla ei ollut mitään. Olo oli helpottunut, mutta asia vainoi kotisohvalle asti. Istuin sohvalla puhelin kourassa miettin mitä vastaisin Jesselle.



Riri  //  Hauska saada myös Lawinen hoitokirjaan tarinaa! Kiva myös nähdä, että olet hyvissä väleissä porukkamme kanssa. Saat tarinasta 15 v€

Ida & Lali toinen hoitokerta 10.2

---

 

Tulin tallille tälläkertaa äitini kyydissä. Tallin pihassa hyppään autosta ulos ja kiitän kyydistä. Vilkutan ja lähden kävelemään reippaasti talliin. Menen varustehuoneeseen ja otan Lallin harjat ja suitset. Otan laukustani toppavaatteet ja puen ne päälleni. Tänään menemme kentälle ja maastoon. Saatuani päälleni toppahousut ja vaaleanpunaisen takkini lähden harjojen ja suitsien kanssa Lalin karsinalle. Hevoset ovat ulkona. Otan heinäsäkin ja menen heinälation hakemaan n. 1kg heinää. Palaan talliin ja kaadan ne tuon karsinaan. Otan riimunnarun ja riimun olalleni ja lähden tarhoille. Ulkona on aika paljon pakkasta ja löydän loimitetun Lallin tarhan perimmäisestä nurkasta. Huhuilen tuon nimeä tuloksetta. Avaan portin ja astun sisään ja menen tuon luokse.

"Hei taas Lali" rapsutan tuota puhuessa sille. "Mentäskö tänään töihin?" Kysyn tuolta tuon höristäessä korviaan. Otan riimun ja yritän tuon saada laskemaan päätään, joudun jälleen seisomaan varpaillani että saan sen korvien yli.. napsautan leukahihnan lukon kiinni ja riimunnarun riimuun. Lähden kävelemään portille ja Lali lähtee seuraamaan minua hieman laiskasti. Ohitamme tarhakaverit hyvin ja portilla avaan sen. Pidän porttia toisessa kädessäni ja lalia toisessa. Saatuani Lallin ulkopuolelle ja portin kiinni talutan sen talliin. Karsinan ovella otan riimun pois ja naksautan kun tamma saa mennä syömään heiniä. Laitan riimun karsinan eteen koukkuun ja avaan harjapakin. Ensim rupean avaamaan loimen kiinnikkeitä ja vedän sen pois hevosen päältä. Taittelen loimen karsinan oveen. Otan jäälleen ensi pöly- ja juuriharjan. Aloitan harjauksen varavasti. Lalli ei luimistele joten harjaan koko hevosen paitsi pään. Kun Lalista ei lähde enään pölyä, otan pehmeän harjan ja harjaan koko hevosen myös pään ja mahan kertaalleen. Otan vielä juuriharjan ja harjaan hevosen kiillotussuihkeen kanssa. Seuraavaksi otan harjaharjan ja alan selvittämään harjaa selvityssuihkeen avulla. Harjattuani sitä ja häntää n. 10 minuuttia tasoitan niitä vielä vähän, että koko harja on saman pitunen. Taputan tammaa "hyvä, käviskö neidille kavioiden putsaus?" Sanon ja haen kaviokoukun tuon hieman luimistaessa. Menen seisomaan tuon viereen kunnes tamma rauhottuu. Pyydän tuota nostamaan jalan ja putsaan sen. Tamma nostaa muutkin kaviot hyvin ja annan sille leivänpalan. Jään vain rapsuttamaan sitä. Lalli höristää korviaan ja laskee päänsä syliini. Tuo alkaa jo luottamaan. Suljen karsinan oven ja lähden varustehuoneeseen. Otan jälleen juonsutusliinan ja ohuemman loimen. Palaan loimittamaan tammaa tuon katsellessa puuhiani. Sitten otan suitset ja lämmitän ensin kuolaimia. Pidän toisella kädellä kiinni niskahihnasta ja toisella työnnän kuolaimet tuon suuhun ja lali ottaa ne hyvin. Laitan niskahihnan korvien taakse ja otan harjan pois otsapannan alta. Sitten laitan soljet sopivalle kireydelle. Otan vielä juoksitusliinan maasta ja lähden taluttamaan tammaa ulos.

Kentällä jätän juoksutusliinan odottamaan aidan tolppaan ja lähden taluttamaan  Lalia rennosti kenttää ympäri. Kävelen n. 10min ja vaihdan suunnan. Kävelen vähän siihenkin suuntaan ja rupean pyytämään reippautta. Lali rupeaa heräilemään ja nostelee jalkojaan hyvin. Vaihdan vielä suunnan ja kävelen siihenkin reippaasti. Sitten rupean tekemään pieniä voltteja jossa tamma saa hyvää jumppaa astumalla ristiin. Jatkan niin välilä vaihtaen suunnan. Sitten talutan tammab rennosti aidan luo ja irrotan ohjat. Otan juoksutusliinanan käteeni ja kiinnitän sen kuolaimeen. Lähden kävelemään reippaasti ja pian pyydän ravia. Lalli nostaa ison mutta kauniin ravin. Vaihdan suunnan ja väsyttyäni otan tuon ympyrälle kävelemään. Ennen kuin rupeamme ravaamaan, otan Lallilta loimen pois ja laitan sen aidalle. Otan tamman uudestaan ympyrälle ja  Narun toisella päällä pyydän tuota reippaammin. Kun ympyrä on tarpeeksi iso, nostan omaa energiaani ja pyydän tuota nostamaan ravin. "Hyvää.." kehun tuota kun se ravaa reippaasti. Annan tuon ravata aika kauan kunnes pyydän nostamaan laukan. "Hieno tyttö" kehun tuota. Teen ravi laukka siirtymisiä ja vaihdan suunnan. Teen toiseen suuntaan ensin ravia ja sitten laukkaa ja laukka ravi siirtymisiä. Lopulta otan tuon raviin ja annan ravata rennosti. Lallin ravattua loppuravit otan käynnin ja teen kentällä vielä voltteja taluttaen. Sitten kiinnitän ohjat suitsiin ja irrotan juoksutusliinan. Samassa toinen hoitaja, Veronica tulee kentälle hoitohevosensa kanssa.
"Hei!" Hän sanoo ja jatkaa "olet ilmeisesti Ida?"
"Kyllävain, Lallin hoitaja" vastaan
"Tervetuloa! Kiva saada tänne uusia tallilaisia" hän toivottaa minut tervetulleeksi
"Kiitos paljon. On mukavaa kun minut on otettu hyvin vastaan"
"Tietenkin! On kiva tavata uusia ihmisiä" tyttö sanoo.
"Olet ilmeisesti Veronica?"
"Ai anteeksi, unohdin esitellä itseni mutta kyllä. Olen Sotilaan hoitaja."hän sanoo
"Voisitko auttaa vähän?" Kysyn
"Toki. Miten voin auttaa?"
"Pitäisitkö Lalia hetken, niin otan siitä kuvan" sanon ja annan naiselle hevosen ohjat
"Joo" hän vastaa ja pitää tammaa paikallaan.
Saan otettua kuvat ja tulen taputtamaan tuota ja otan ohjat.
"Okei. Me taidamme lähteä maastoon kävelemään loppukäynnit" ilmoitan
"Joo meidänkin täytyy jatkaa, oli kiva tavata!" Veronica sanoo
"Niin oli, heihei!"
Vilkutin vielä Veronicalle heipat ja lähdin taluttamaan Lalia pois kentältä. En tunne maastoja, joten kävelemme vain vähän maastopolulla josta näkee tallille. Kävelemme ihan rauhassa, lalli laskee päätään ja pärskii tyytyisenä. Puhun Lalille mitä minulle kuuluu. Ei haittaa ettei tuo vastaa, mutta tuntuu että se ymmärtää. Tamma nimittäin tökkäsee minua turvallaan. "Hei kaveri. Meistä tulee vielä hy pari" sanon ja Lalli hörisee. Käännymme takaisin talliin ja pihassa otan kentältä loimen ja juonsutusliinan. Talutan hieman hikisen tamman karsinaansa. Lasken tavarat maahan ja menen ottamaan suitsia pois. Avaan ensin leukahihnan ja sitten turparemmin. Laitan suitset roikkumaan koukkuun. "Hmm, voisin ehkä hakea kuivatusloimen" sanon tuolle kun kokeilen sen selkää. Ulkona satoi vähän myös lunta, joten se on märkä. Lähden varustehuoneeseen ja vien suitset, juoksutusliinan ja kevyen loimen paoikoilleen. Ensin pesen kuolaimet ja sitten Otan tamman kaapista tuon liilan fleecloimen ja palaan sen luokse. Loimitan tamman ongelmitta. Haen sille vielä vähän heinää ja rupean siivoamaan karsinaa. Haen kottikärryt ja talikon. Siivoan karsinan huolellisesti tamman syödessä. Käyn kaatamassa lannat lantalaan ja vien välineet paikoilleen. Jätän Lalin syömään ja menen varustehuoneeseen. Satula on puhdas enkä ole sitä edes käyttänyt. Mutta päätän puhdistaa suitset. Otan satulasaippua, sienen ja pyyhkeen. Otan vielä kiillotusvahan(tai mikä onkaan). Otan kuolaimet pois ja istun pesemään suitsia. Avaan myös soljet. Otan kostotettuun sieneen satulasaippuaa ja käyn suitset läpi sillä kuivaten pyyhkeellä välillä. Sitten otan vahan ja otan sitä omalla sienellä ihan vähän. Käyn suitset silläkin läpi mutta jätän sen. Sitten vain kiinnitän kuolaimet takaisin ja suljen soljet. Laitan suitset tuon varustekaappiin ja muut omille paikoilleen. Katson kelloa. Lali ehtii vielä olla pihalla joten menen sen luokse "Hei Lalli" sanon tuolle ja alan avaamaan loimen kiinnikkeitä. Tamma on kuiva joten otan vielä juuriharjan ja harjaan sen kertaalteen varovasti. katson vielä kaviot mutta niissä ei ole kiviä ja Annan sille leivänpalan. Sitten haen toppaloimen ja laitan sen tuon selkään. Alan kiinnittämään lukkoja ja saan ne kiinni vaikka Lalli pyörii hieman olen lähdös hakemaan tuon riimua, mutta Riri sattuu tulemaan minua vastaan
"Hei. Mukava nähdä sinua taas täälä. Teillä on vissiin mennyt hyvin?" Riri sanoo.
"Joo, on. Ja on kiva käydä hoitamassa usein."
"Kiva kun olemme saaneet uuden hoitajan" hän sanoo
"Ja on kiva kun on otettu hyvin vastaan." Sanon
"No hyvä. Meillä kaikki on ystävällisiä. Mi olet tehnyt Lallin kanssa?" Hän kysyy
"No harjannu ja juoksuttanu, en oo vielä viittiny ratsastaa." Sanon
"Ihan hyvä ettei heti hyppää selkään kun ek tunne hevosta. Ja Lallihan on vähän arvaamaton uusia ihmisiä kohtaan"
"Niin. Mutta taidan viedä sen nyt ulos. Meillä oli tänään hyvä treeni maastakäsin eikä oo vielä mitään tarvetta hypätä selkään" sanon ja otan riimun.
"Joo. Ja ihan hyvä vaan. Mutta oli kiva tavata, munkin pitää jatkaa töitä" Riri sanoo.
"Juu, heippa!" Sanon ja menen Lallin luokse. Laitan sille riimun päähän joka sujuu jo paremmin. Napsautan leukahihnan lukon kiinni ja avaa karsinan oven. Lähden taluttamaan tammaa ulos. Ulkona Lalli vähän kyttää jotain, mutta se lähtee seuraamaan minua lopulta. Avaan tarhan portin ja ohjaan Lallin sinne. Suljen ylimmän langan ja talutan Lallia vähän kauemmas. Halaan sitä ja silitä. "Me nähdään taas pian" lupaan tammalle. Lallista huomaa että se alkaa luottamaan. Se on tosi ystävällisellä ilmeellä ja on tyytyväinen. Otan lopulta riimun pois ja annan leivänpalan. Taputan tammaa ja sanon sille heipat. Sitten lähden tarhasta pois ja suljen portin. Lalli lähtee tarhakavereitten luokse. Kävelen takaisin tallii ja laitan riimun tuon oveen koukkuun ja suljen karsinan oven. Katson et kaikki tavarat ovat paikoillaan ja päätän vielä lakaista käytävän. Saan viestin, että minua  ollaan tulossa hakemaan. Lähden hyvillä mielin varustehuoneeseen. Riisun toppavaatteet pois ja laitan ne laukkuuni. Vaihdan normitakin ja lähden ulos odottamaan kyytiä. Katselen hevosia tarhassa kunnes auto kartaa pihaan. Astun äitini autoon ja alan selittämään sille mitä tein. Sitten lähdemme.


// noniinh siinä se jälleen. Laitan vielä piirtämäni kuvan instagramissa koska en osaa sitä tähän..

---

Riri  //  Vitsit miten ihailen sun motivaatiota kirjoitella niin pitkiä ja yksityiskohtaisia tarinoita! Näitä on hauska lueskella kun aikaa riittää reippaasti ja helppo päästä mukaan tapahtumiin yksityiskohtaisen kuvailun toimesta. Kiva jos teilläkin lähtee hiljalleen rullaamaan Lallin kanssa arki kivasti eteenpäin Kuvakin oli erittäin ihana Lallista, tosi kaunis harja vielä kaiken lisäksi! Nakkaan sulle tarinasta ja kuvasta yhteensä 35 v€