Kello löi 10.40, kun Jenni Kuusisto asteli valkea ratsu rinnallaan Lehtovaaran maneesiin verkkaamaan. Rowan oli tyypilliseen tapaansa vähän pörhäkkänä uudesta paikasta ja uusista tammoista, mutta se ei Jenniä pahemmin haitannut. Olihan hän vajaan viiden vuoden omistushistorian aikana oppinut orinsa kommervenkit ylt ympäri. Maneesi kumisi vielä tyhjyyttään, eikä oppilaita ollut saapunut paikalle, sillä varsinainen opetusosuus alkoi vasta kellon osoittaessa yhtätoista. Jenni ei varsinaisest ollut aamuihmisiä, mutta ratsastuskilpailut ja hevoset ylipäätään olivat opettaneet hänet siihen. Lähinnä siis oppilaiden takia hän oli antanut klinikan aloitusajaksi kello yhdentöista, juteltuaan punapäisen tallinomistajan kanssa puhelimessa. Idea valmennuksesta Lehtovaarassa oltiin pistetty aluilleen jo Tie Tähtiin skaban osakilpailuissa, kun Jenni oli ollut mukana Henriä ja Mattea auttamassa. Hän oli jutellut jo silloin Ririn kanssa, haaveillessaan ottavansa Rowanin mukaan Kolariin asti vuotuiselle joululomalleen.

Suomalaisen puoliverisen mielentila oli onneksi melko hyvin työstettävissä Jennin noustua selkään. Reipas, mutta tarpeeksi helposti johdettavissa, eikä oria kiinnostanut juurikaan, kun maneesin ovi pikku hiljaa alkoi avautua ja ensimmäiset rohkeat astelivat sisään. Jenni tarkkaili sivusilmällä, kuinka Henri asteli sisään jutellen lakanan värisen bruneten kanssa, ja kuinka lyhyempi tummatukkainen seurasi heidän perässään keskustellen samaan tapaan blondin kanssa. Nainen päätteli nyt olevan hyvä hetki hypätä alas välikäyntejä varten ja vilkaistuaan kelloa, joka näytti viittä vaille, hän viritteli NoShoutin paikoillen jättäen sen kuitenkin vielä pois päältä. Rowan kuikuili välillä kaula pitkänä ovelle, mutta muuten se käveli ihmeen rauhallisesti kanget kilisten eteenpäin. Kun kello näytti tasan yhtätöista, Jenni kiipesi takaisin ratsunsa kyytiin tervehtien kaikkia ja siirtäen Rowanin pian taas raviin.

"Ratsastuksen tärkein oppi on, että hevonen on aina tasavertainen ratsastajan kanssa. Se ei koskaan ole vain harrastusväline, joka pistetään suorittamaan sille annettuja tehtäviä, ja jota syytetään jos jokin ei onnistu. Yleensä vika nimittäin istuu satulassa", Jenni aloitti kertomuksensa. Alun saarna oli lähes perinteeksi muodostunut monologi, jonka hän piti melkeinpä jokaisen uuden valmennettavan kohdalla.
"Jos kuitenkin vain jäkitetään pelkästään mukavuusalueella, on vain ymmärrettävää, ettei kehitystä tapahdu. Niinpä pitää löytää balanssi samanlailla, kuin missä tahansa muussa asiassa. Milloin tehdään itselle ja ratsulle vaikeita asioita ja milloin kerrataan vanhaa." Jenni siirsi Rowanin ensin pysähdyksesta raviin, ja siitä pehmeään laukkaan. Hän ohjasi oriinsa keskihalkaisijalle katsomoa kohti ja pysäytti ratsunsa kauniisti tasajaloin.
"Tänään aiheenamme on ah, niin rakas aihe, kuin suoruus ja kääntäminen, sekä täsmälliset siirtymiset. Oletan, että ensimmäisen ryhmän valmennettavat ovat pyytäneet jota kuta auttamaan ratsujensa kanssa ja menevät ihan kohta hakemaan ratsunsa verryteltäväksi. Toisessa päädyssä on pääty-ympyrän verran tilaa, joten halukkaat mahtuvat kentän sijaan myös varmasti sinne.

Ensimmäisen ryhmän kolme ratsukkoa siirtyivät 11.45 koko maneesin pituudelle, ja aloittivat työskentelynsä ravissa. Tehtävänä oli tulla ravissa keskihalkaisijalle ja ottaa pysähdys keskelle halkaisijaa, josta jatkaa tarpeeksi aktiivisessa käynnissä vasemmalle tehtävälle voltille. Puolessa välissä volttia nostetaan vasen laukka ja sitä jatketaan aina uralle asti, jossa viimeistään siirretään hevonen ravin kautta käyntiin. Pitkällä sivulla sai tehdä pysähdyksiä ja voltteja niin halutessaan. Noin kymmenen minuutin hinkkaamisen jälkeen vaihdettiin suuntaa toiseen. Laukassa suoritettava tehtävä taas tehtiin yksitellen pääty-ympyrällä niin, että Jennin haukankatse keskittyi kerrallaan vain yhteen ratsukkoon. Tehtävänkulku oli sellainen, että lyhyeltä sivulta nostettiin käynnistä hallittu laukka, jota jatkettiin neljäsosa ympyrästä. Siitä siirryttiin mahdollisimman vähillä raviaskeleilla käyntiin, jota jatkettiiin puoli ympyrää ja uusi hallittu laukka.

Ryhmä number two olikin vain kahden hengen kokoinen, joten ratsastajat saivat vielä edellistäkin ryhmää tarkempaa palautetta. Tämän ryhmän kanssa toistettiin edellisen ryhmän tehtäviä, tosin niin, että ensimmäisessä tehtävässä tehtiin voltin sijaan kahdeksikko, siten, että laukassa jatkettiin myös oikealle ympyrälle. Raviin siirryttiin uudestaan keskellä halkaisijaa ja vasta, kun oli takaisin pitkän sivun keskellä siirrettiin ratsu mahdollisimman näkymättömillä avuilla käyntiin. Toinen tehtävä oli myös perusidealtaan sama tarkkoine siirtymisineen, mutta yhden neljäs osan sijaan tehtiin kaksi neljäsosaa, niin että laukkojen välissä oli aina puolikkaasta ympyrästä puolet käyntiä.

Benjamin Halmela - Rasse
Teillä oli tänään hieman ongelmana ylipäätään rauhallisuuden ja rentouden löytyminen. Alkutunnin kysymysten perusteella olitte kuitenkin aloittaneet yhteisen matkan vasta hetki sitten, joten se oli helposti ymmärrettävissä. Rasse suoritti kuitenkin varsinkin lopputunnista oikein nätisti, kunhan sait itse itsesi rennoksi, sekä nollattua pääsi ruunan alta juoksemisen jälkeen.

Zaida Yliluoma - Belle
Belle olikin tänään aavistuksen säpsynä, tiedä sitten mistä. Ratsastit kuitenkin hyvin ja johdonmukaisesti, ja tunsit selvästi ponisi metkut. Muista ratsastaa myös istunnalla, erityisesti laukkatehtävä tuotti tänään vaikeuksia, kun Belle jäi juoksemaan kättä vastaan sirrtymisissä. Keskity myös koko ajan tiedostamaan oikea puolesi, sillä Bellen kaltaisen herkän ponin kanssa vinous voi ajan myötä vain korostua enemmän.

Inari Roihu - Matte
Ilmeisesti olit tänään Maten selässä ensimmäistä kertaa vähään aikaan, ja ratsastus meinasi ajoittain jäädä vähän pelkäksi hissutteluksi. Muista antaa selkeät avut ja ratsastaa kunnolla, hevonen ei ihan heti ole menemässä rikki. Ratsukkona teille oli vaikein laukkatehtävä, jossa lauka ylläpitäminen meinasit tuottaa hieman vaikeuksia. Ravityöskentely sen sijaan oli hyvää läpi tunnin.

Oona Elomaa - Malla
Mallalla oli tänään selvästi keskittyminen vähän muualla, eikä täsmälliset siirtymiset ihan jokaisella kerralla onnistuneet ihan niin hyvin. Ratsastit kuitenkin parhaasi mukaan ja lopputunnista meno selvästi parani. Kiinnitä huomiota siirtymien valmisteluun, tänään ne jäi välillä vähän uupumaan.

Veronica Berg - Max
Max toimi tänään todella hyvin verrttuna siihen mitä kaikkea kerroit alkutunnista loukkaantumisista ja huonoista treeneistä. Oma epävarmuutesi tosin heijastui paikoittain läpi, ja ongelmakohtanne laukassa oli myös välillä käsin kosketeltavaa. Korjasit ratsastustasi hyvin ja nollasit tilannetta hyvin sitä mukaa jos kierrokset nousivat. Rytmistä saitte kehuja ja valmennuksen mukaan parantuneesta reagoinnista.