Lehtovaaran Ratsutila on 2017 perustettu virtuaalinen ratsastuskoulu, jonka sijainti on Suomen lapin kauniissa maisemissa. Hahmojen välistä vuorovaikutteista tarinankerrontaa käydään seudun suurimman ratsastuskoulun tarjoamissa tiloissa, joissa suuressa osassa mukana on rakkaat piirroshevosemme - tekstien lisäksi piirroskuvat ovat suuressa osassa kokonaisuutta. Lehtovaaran Ratsutila, tutummin ‘’Lehtis’’ järjestää satunnaisesti tapahtumaa myös ulkopuolisille ratsukoille, kuten kisoja ja valmennuksia.
17. marraskuuta Onnea Lehtis 3 vuotta! Synttäreiden kunniaksi ollaan palattu takaisin juurillemme proboardsiin. Uusi ulkoasu asennettu, vielä pientä hienosäätöä vailla. Foorumi elää seuraavat pari viikkoa kun kuvia ja sisältöä muutellaan ja siistitään. Tervetuloa takaisin!
Kevät Juuli "Juuli" Rodultaan Suomenhevonen, ja sukupuolelta Tamma, säkä 150cm, ja kilpailu tasot; HeA, 100cm ja 90cm Omistaa Aleksandra Rantakoivu Etsii hoitajaa! Luonteeltaan:
Neiti on hyvin lepposa, jolla pystyy ratsastamaan ihan kukavaan. Mutta kuitentin Juuli ei ole mikään luotto ratsu.
Olin pyörinyt lähes koko päivän tallilla lukuun ottamatta yhtä tuntia, jolloin olin hoitanut muita asioita pois päiväjärjestyksestä. Peikon karsinaa olin siivonnut jonkin aikaa - se oli karsinoista viimeisten joukossa onnekseni. Huomasin Allun ilmestyneen keikkumaan karsinan oven toiselle puolelle selkästi sen näköisenä, että jotakin oli mielessä.
"Et haluaisi kokeilla ratsastaa Juulia?" vaaleahiuksinen tyttö sai suunsa avatuksi.
Myönnyin ehdotukselle, kunhan Aleksandra hakisi tamman itse sisälle sekä saisi alkaa laittamaan sitä kuntoon sillä välin kun iste siivoaisin loputkin karsinat puhtaaksi. En tykännyt jättää asioita kesken puolitiehensä, joten homma toimisi niin parhaiten. Allu katosi hetkessä riimunarun kanssa ulos hakemaan suokkitammaansa tarhasta. Sillä välin kun Allu teki hommiaan siivosin itse loputkin karsinat Peikon oman jälkeen: Reiska, Rasse ja Donna. Sitten olinkin jo valmis.
Taukotuvasta tullessani käytävällä seisoikin hienosti puunattu tamma, jolle oli käärittynä jopa pintelit jalkoihin. Allu seisoi Juulin vieressä selkeästi ylpeenä tuloksestaan. "Juuli on aivan ihana", Allu totesi ja halasi hevostaan.
Sain sentään taluttaa Juulin itse kentälle, jossa nousin sen selkään ja lähdin kävelemään pelkästään alkukäyntejä. Allu oli ymmärrettävästi löytänyt tiensä kentän laidalle pakkasesta huolimatta. "Mitä haluat, että teen Juulin kanssa?" kysyin Aleksandralta, jolle juttu oli kuulemman aivan sama. Päätin sen tuumin työskennellä kevyesti sileällä ja kokeilla, millainen hevonen talliini oli päätynyt asumaan.
En antanut Juulin kävellä pitkin ohjin kovinkaan montaa kierrosta, ennen kuin aloin taivuttelemaan sitä hieman uralla yhä käynnissä. Ensimmäisen kierroksen annoin tamman edetä omaa tahtia, mutta jo toisella kierroksella pyysin siltä aktiivisempaa käyntiä. Juuli tuntui pienen patistelun jälkeen aika rehelliseltä hevoselta, mikä oli vain hyvä juttu: se oli helpompi ratsastaa. Käyntejen jälkeen aloin ratsastelemaan ympyröitä kevyessä ravissa, pyytäen Juulia jälleen taipumaan. Se oli ehkä hieman jäykkä mielestäni. Siitä en osannut sanoa, johtuiko se alkujäykkyydestä vai oliko tamma muutenkin hieman tönkkö välillä. Pyrin ravin aikana vaihtelemaan suuntaa mahdollisimman useasti muutaman ympyrän jälkeen, jotta sain tuntuman ravissa kunnolla.
Istuuduin pian harjoitusraviin, jolloin lähdin hakemaan takaosaa vielä aikaista aktiivisemmaksi. Ravi tuntui hyvältä. Juulilla oli miellyttävät askeleet istua. Pohja oli kuitenkin hieman raskas, sillä en ollut kerennyt lanaamaan sitä vielä - tai Jesse, jonka harteille olisi parempi heittää homma. Sen vuoksi en hirveän pitkään tai rankasti viitsinyt ratsastaa Juulia. "Juulihan on aika kiva", huikkasin kentän laidalla olleelle Allulle, jonka katse nousi salamana kännykästä.
Kovinkaan pitkään en työstänyt harjoitusravia, ennen kuin kevyessä istunnassa nostinkin laukan. Annoin Juulin laukata melko vapaassa muodossa. Laukka oli melko lennokasta, sekä vauhtia oli hieman enemmän mitä osasin odottaa. Laukan jälkeen ravailin hetken Juulia eteen-alas, jotta se saisi venytellä rauhassa. "Kannattaa tehdä Juulin kanssa harjoituksia taivutuksilla. Se tuntu hieman jäykältä etenkin vasemmassa kierroksessa. Liikkuu kuitenkin hyvin omalla moottorilla, vaikka herättelyä vaatiikin", kerroin Allulle. "Hyvä se kuitenkin on ja saattaa tulla vielä paremmaksikin!"
Astuin sisälle lämpimään talliin. Kävelin mustat saappaat jalassa kohti taukohuonetta. Tartun juuri pestyyn oven nuppia kiinni ja aukaisen oven. Kävelen kohti kaappiani, avaisen kaappin oven ja otan kypärän hyllyltä. Kävelen kohti taukohuoneen ovea ja avaan sen. Menen Juulin karsinalle ja livahdan sisään. Olin napannut karsinan seinästä roikkuvan riimun. Asettelin riimun varovasti Juulille ja talutin sen kahteen riimunnarun keskelle käytävää. Kipaisen hakemassa harjat varustehuoneesta. Harjaan Juulin suht nopeasti. Jätän harjat Juulin karsinan eteen ja käyn hakemassa Juulin satulan ja suitset. Asettelen satulan mahdollisimman hyvin Juulin selkään. Suorista satula huovan ja kiinnitän satula vyön. Pujotan suitset Juulin päähän. Laitan kiinni poski, leuka ja muut hihnat. Riimun otan kaulalta pois. Talutan Juulin ulos tallista ja suuntaamme kohti maneesia. Avaan maneesi oven ja päästän Juulin ihmettelemään. Sytytän valot ja päästän Juulin ihmettelemään maneesia. Sillä välin teen esteet pysty, risti ja kavaletti. Korkeuteen 50cm. Otan Juulin kiinni ja hyppään selkään. Lähdemme käynnissä pari kierrosta ja ravissa. Sitten siirrymme laukkaan ja alamme hypätä. Juuri ennen estettä huomaan varjon liikkuvan maneesin seinän takana. Niin näyttää Juulikin. Mutta se lähtee. Joten hyppäämme loppuun. Kun olimme hyppänneet noin puolisen tuntia lähdemme tallille Juuli huomaa jäniksen ja riuhtoo itsensä irti. "se pääsi irti" sanon kyyneleet silmissä olin itse kaatunut lumi penkkaan. Kävelen itkien taukohuoneeseen, jossa ovat vielä Jesse ja Riri. "mitä kävi?" Ririn kysyy. "se pääsi irti" vastaan
Riri // Noniin, nyt oli hyvä tarina! Merkinnän ei tarvitse olla pitkä, tääkin kelpasi hyvin. Saat 10 v€
Istuin taukohuoneen pehmeällä sohvalla. Zaida yritti piristää ja Riri tuumaili jotain. Sitten Riri pysähtyi ja sanoi: "lähtekäämme etsimään, Zaida ja Jesse menevät Allun mukaa muut jää tänne. Kävin hakemassa Donnan jonka olin varustanut jo minuutti sitten sillä olin itse hakemassa vain kypärää. Talutin sen ulos tallista. Jesse ja Zaida odottivat minua. Kiipesin Donnan selkään. Ja lähdimme metsään päin. Jonkin aikaa mentyä huomaamme tarhan, jossa laiduntaa yksi suomenhevostamma. Hevonen katsoi minua niinkuin se olisi... "Juuli!", huudahdan sillä se oli Juuli. Yhtäkkiä joku mies tulee nurkantakaa. "Jätä hevoseni rauhaan!", se huutaa vihaisena. "se ei ole sinun vaan minun!", huudan takaisin. "tässä paperissa lukee että Jarmo isokallio omistaa nyt hevosen Kevät Juuli! " mies vastaa jään paikalleni seisomaan olin jo Juulista kiinni mutta Zaida ja Jesse kiskovat minut irti. Me lähdimme takaisin
Vierelläni kävelevä huskyn pentu pomppi lumessa innosta tiukkana. Pennun nimi oli Nopsa ja iältään se oli puoli vuotias. Nopsa hyppi ympäriinsä kunnes sanoin sille paikka. Olimme saaneet Pennun vasta viikko sitten eikä se ollut nähnyt lehtovaaran hevosia. Ajattelin viedä sen tervehtimään Juulia ja muita. Olin kuullut että Veronicallakin olisi husky, no koirathan pääsisivät leikkimään. Pienen matkan päästä näimme lehtovaaran tallin, Nopsa alkoi alkoi juosta kohti tallia, meillä oli fleksi joten jouduin juosta Nopsan perässä.
"Nopsa pysähdy!", huusin koiralle joka vain pinkoi ja pinkoi kohti tallia.
Onneksi Nopsa pysähtyi tallin ovien kohdalla. Cassandra tuli ulos tallinpää ovesta ja näytti pelastyvän Nopsaa.
"Kukas tämä veijari on?", sanoi Cassandra lempeällä äänellä ja nosti Nopsan syliinsä. "Hän on Nopsa", vastasin tyytyväisenä. "Saimme sen viikko sitten ja ajattelin tuoda sen nyt tallille", jatkoin. "Okei, onko Nopsa uros?", Cassandra kysyi. "Juu on", vastasin lempeästi.
Cassandra laski Nopsan maahan. Ja sanoi: "Tallituvassa on menossa hyvin kiihkeä keskustelu", Cassandra sanoi ja lähti kohti Cassun tarhaa. "Okei!", huudahdin Cassandralle ja nostin Nopsa syliini, ja avasin tallin oven. Nopsa haisteli ilmaa jonka jälkeen aivasti lujasti. "Mennäämpäs tallitupaan", sanoin Nopsalle.
Kävelimme tallituvan ovelle ja avasin sen. Kaikki jäivät tuijottamaan minua ja Nopsaa.
"Kukas tämä on?", Riri kysyi. "Nopsa", vastasin. "No on se kyllä aika söpö!", Eetu sanoi. "Kiitos! ", sanoin.
Riri // Voi, lisää koirakavereita! Vilma varmasti tulisi hyvin toimeen toisen pienemmän kaverin kanssa 5 v€
Olin kysynyt Saippuaa lähtemään minun kanssa hankilaukkailemaan, ja hän halusi tulla. Nyt olimme varustamassa hevosia. Tai no mä olin jo laittamassa pinteleitä. Saippua oli kuitenkin jo valmis. Talutimme hevoset ulos tallista. Hevosten kaviot kopsuivat talli käytävää vasten. Nousin Juulin satulaan varovaisesti ja reippaasti. Olihan Juulille tulossa vaavi. Lähdimme kävelemään kohti maastoja ja lumista peltoa.
Kun olimme päässeet lumi valkealle pellolle lähdimme ravailemaan ympäriinsä. "Mä meinaan tippua! ", Huudahdin Saippualle. Ei ihme että olin melkein tippumassa, sillä meillä ei ollut satuloja. Vähän ajan päästä aloimme laukata. Saippua oli melkein maassa mutta pääsi kuitenkin ylös. " Tännehän tippuu", Saippua sanoi.
Aloimme lopetella ja lähteä tallia kohti "Kolmen kuukauden päästä Juulilla on varsa... ", mietin itsekseni.
~Kummituksia sillä sun täällä~ Rakaspäivä kirja..."Siis niinku mistä hyvästä tuoi tuli Juuli?"
Voisin kertoa varmaan siittä päivästä kun lehtovaaran vintillä kummitteli!
Se oli hyvin, hyvin myrskyisenä yönä, silloin hevoset hirnuivat ja puut kaatuilivat hevosten tarhoihin...
Juulin ja Ruubenin tarhaan oli kaatunut puu. Lähdin oitis viemään hevosia sisälle. Nappasin naulasta riippuvan riimun narun ja lähdin kiinittämään sen Ruubenin riimuun. Ja kiepsasin sen sitten vielä Juulin pään ympäri.
Kun olin saanut hevoset sisälle, lähdin katsomaan tallivintille muita. Yhtäkkiä peitto, verkko ja ämpäri putosivat päähäni. Ja kaaduin pepulleni. Yhtäkkiä vain pyörryin.
Pienen hetken päästä makasin jo tallituvan sohvalla. Merrun, Cassandran ja Saippuan ympäröimänä. "Mitä tapahtui? ", Merru kysyi huolestuneesti. " No kun mä olin käymässä vintillä niin yhtäkkiä mun päälle lensi peitto, verkko ja ämpäri",vastasin tytölle. "Oi joij", Saippua vuorostaan jatkoi. "Ja sitten kaipa pyörryin keskelle tallivinttiä", minun sananai jatkoivat LOPPU
Ajoin Lehtiksen pihaan ja vastassani oli tämä vaaleahiuksinen nuori tyttö, nousin ylös autosta, tervehdin tätä ja samalla tajusin hänen olevan Aleksandra eli Juulin ja Hutun omistaja. Käveltiin talliin ja samalla puhuttiin aika lailla kaikkea Juulista, sekä kaikkea muuta taivaan ja maan välillä. Kierrettiin tallia normaalisti läpi, Allu näytti missä on Juulin ja Hutun karsina ja heidän kaappi josta kuulemma löydän kaiken tarpeellisen. Juuli ja Hutu oli karsinassa jo valmiina, joten päätettiin Allun kanssa harjata Juuli ja mennään sen jälkeen kentälle kävelyttämään niitä. Laitettiin Juuli käytävälle ja Allu piti Hutua kiinni siinä Juulin vierellä.
Hain sitten harjat ja suitset heidän varustekaapista. Kun harjailin tätä ehkä maailman kilteintä suokkia en pystynyt tehdä muuta kuin hymyillä, en ollut pitkään aikaan tuntenut tällaista tunnetta. Laitan Juulille suitset ja otan riimun pois kaulalta. Nappaan hanskat mukaan, ja lähdetään Juulin kanssa ensin pihalle tallista. Hutu oli Allun kanssa koko ajan ihan kiinni Juulissa. Enkä ole nähnyt mitään yhtä söpöä, kun tuo pieni sirojalkainen suokkiori.
”Onneksi Allu muuten ehdit tulla kanssani tänään, koska en luultavasti olisi löytänyt puoliakaan noista tavaroista!”, naurahdin Allulle. ”Ehkäpä!”, Allu nauraa takaisin. Jatkettiin Juulin kävelytystä ja päästettiin se hetkeksi irti narusta, katseltiin kentän keskeltä Hutun pukkirodeota. ”Kylläpä se jaksaa!”, Allu naurahtaa.
Jonkin ajan kuluttua otettiin Juuli takaisin kiinni ja lähdettiin takaisin tallia kohti. Tamma ei ollut hionnut, joten vietiin sen suoraan tarhaan harjauksen jälkeen ja mentiin takaisin talliin. Otin Juulin harjat ja menin ulos puhdistamaan niitä. Pyyhkäisin harjojen jälkeen sen suitset saippuan kanssa. Siivosin vielä niiden karsinan ja lakaisin käytävän. Lähdetiin Allun kanssa parkkipaikalle. ”Kiitos, kun tulit”, Allu sanoi lempeästi. ”Kiitos, kun edes sain alkaa hoitamaan Juulia ja Hutua!”, kiitin Allua ja istuin autoon ja lähdin ajamaan kotia kohti.
Kun pääsin tallin pihaan, mietin vieläkin mitä tekisin Juulin kanssa tänään.
Tulin siihen lopputulokseen, että menen sen kanssa kentälle ilman satulaa.
Kävelen talliin kypärä kädessäni ja mietin mitenköhän tänään meillä sujuu.
Pääsin talliin ja näen Juulin ja Hutun karsinan olevan tyhjä, laitan kypärän karsinan oveen odottamaan jonka jälkeen lähdin kävelemään ulos tarhoja kohti. Kun saavuin Juulin ja Hutun tarhan kohdalle näen molemmat nukkumassa tarhan toisessa päässä. Kävelen niiden luokse ja kumpaakaan ei edes häirinnyt, että tulin sinne. Menin sitten istumaan Juulin pään vierelle ja rapsuttelin sitä siinä ihan rauhassa, kunnes Hutu alkoi laukkaamaan unissaan. ”on se vaan niin söpö” naurahdin hiljaa Juulille ja jatkoin sen rapsuttelua. Jossain kohtaa Hutu heräsi ja nousi ylös, jolloin myös itse nousin Juulin tieltä.
Otin Juulin riimun ja laitoin sen sille päähän. Avaan tarhan portin ja kävellään rauhassa talliin, Hutu ohi kiitäen ja juosten ympärillämme hullunlailla. Vein Juulin karsinaan ja Hutu tuli vauhdilla perässä. Laitan karsinan oven kiinni ja lähdin hakemaan Juulin suitsia, harjoja ja pinteleitä jotka vasta ostin sille.
Laskin harjapakin maahan ja laitoin suitset karsinan oveen. Avasin karsinan oven ja otin käteeni kumisuan ja menin harjailemaan Juulia, kun pääsin Juulin pepulle tämä alkoi rapsuttamaan minua selästä takaisin. Menin toiselle puolelle josta harjasin sen mitä yletin, sillä Hutu oli juuri syömässä sillä puolella. Vaihdoin harjan pölyharjaan ja harjasin Juulin sillä ihan normaalisti. Otin vielä pehmeän harjan jolla harjasin ensin Juulin ja Juulin jälkeen, kokeilin miten Hutu reagoi harjaamiseen. Se ei ollut siitä moksiskaan ja pääsin harjaamaan sen ihan kokonaan pehmeällä harjalla.
Otan harjapakista pintelit, jotka vasta ostin ja käärin ne Juulin jalkoihin. Laitoin riimu kaulalle, laitoin ohjat kaulalle ja laitoin kuolaimet Juulille suuhun. Otin ohjat kaulalta, samoin riimun ja laitoin riimun karsinan oveen ja laitoin kypärän päähän. Avasin karsinan oven kokonaan ja lähdettin kävelemään kenttää kohti.
Saavuttiin kentälle, käänsin Juulin ympäri kun pääsimme portista ja suljin sen ettei Hutu lähde omille teilleen. Otan jakkaran ja kävelen Juulin kanssa keskelle kenttää, laskin jakkaran maahan laitoin ohjat kaulalle ja nousin jakkaralle. Otin ohjat vasempaan käteeni ja ponnistin itseni Juulin selkään, ohjasin Juulin sitten uralle.
Muutaman kierroksen jälkeen otin ohjia lyhyemmäksi ja aloin ratsastamaan Juulia pohkeen eteen. Juuli yritti alkaa possuilemaan ja kiemurtelemaan uralla, mutta napautin sen kylkeä kannuksella. Huomasin, että se ei ihan hirveästi tykännyt kannuksesta, mutta aioin kokeilla niiden kanssa ainakin alussa. Juuli yritti kiemurrella ja tehdä kaikkea muuta aina pitkillä sivuilla varsinkin käynnissä, mutta lopetti sen aina kun ns. komensin sitä.
Aloitettiin ihan helpolla tehtävällä eli päätyihin pääty-ympyrät käynnissä, joissa piti vaihdella hevosen asetusta ulos sekä sisälle. Juuli oli ihan super varsinkin ympyröillä. Pitkillä sivuilla otettiin vähän kevyttä ravia ja lyhyen sivun alussa siirsin takasin käyntiin ja pääty-ympyrä käynnissä. Samaa tehtävää tavalla jatkettiin 2-3krt. Nyt Juulia ei edes häirinnyt, että käytin kannusta.
Vaihdettiin suuntaa ja mentiin ravia ihan pitkällä ohjalla ja suoraa uraa. Ja totta kai oli pakko alkaa leikkimään siellä selässä, heitin saappaat pois ja jatkoin Juulin selässä naistensatulassa. Juuli oli ihan hämillään eikä Hutu auttanut asiaa, kun se tuli ottamaan minua ratsastussukasta kiinni ja vetämään minua alas.
Nostin jalkani ylös Juulin ravatessa ja olin yhtäkkiä väärinpäin Juulin selässä, se vain ravaili eteenpäin pää alhaalla. Päätin siirtää sen käyntiin ja mennä makoilemaan mahalleni. Käveltiin temppuilun jälkeen ilman ohjia, tulin alas selästä ja käytiin Juulin kanssa hakemassa saappaani toiselta puolelta kenttää.
Käveltiin portille ja Hutu pyyhkäisi vaan ohitsemme, kun avasin portin. Käveltiin tallinpihaan, jossa otin Juulilta pintelit pois ja otin vesiletkun käteeni ja suihkuttelin Juulin päätä lukuun ottamatta kokonaan. Mentiin talliin hakemaan Juulille riimu ja laitettiin se sille päähän tallissa. Koska mamma oli ollut niin kiltisti, vein Juulin syömään tarhojen läheiselle nurmikkoalueelle. Oltiin siinä ehkä 20-30min ja vein Juulin ja hutun tarhaan vielä ulkoilemaan.
Putsasin Juulin harjat taas kerran, samoin sen suitset ja siivosin myös niiden karsinankin samalla. Käärin vielä pintelit ja laitoin ne harjapakkiin ja vein kaikki varusteet takaisin paikoilleen varustekaappiin. Pyyhkäisin vielä hiekkaiset saappaani rätillä, kun astuin tallista ulos kuulin Juulin hörisevän minulle tarhassa. Huudahdin Juulille ja Hutulle heipat ja lähdin autolle.
