Lehtovaaran Ratsutila on 2017 perustettu virtuaalinen ratsastuskoulu, jonka sijainti on Suomen lapin kauniissa maisemissa. Hahmojen välistä vuorovaikutteista tarinankerrontaa käydään seudun suurimman ratsastuskoulun tarjoamissa tiloissa, joissa suuressa osassa mukana on rakkaat piirroshevosemme - tekstien lisäksi piirroskuvat ovat suuressa osassa kokonaisuutta. Lehtovaaran Ratsutila, tutummin ‘’Lehtis’’ järjestää satunnaisesti tapahtumaa myös ulkopuolisille ratsukoille, kuten kisoja ja valmennuksia.
17. marraskuuta Onnea Lehtis 3 vuotta! Synttäreiden kunniaksi ollaan palattu takaisin juurillemme proboardsiin. Uusi ulkoasu asennettu, vielä pientä hienosäätöä vailla. Foorumi elää seuraavat pari viikkoa kun kuvia ja sisältöä muutellaan ja siistitään. Tervetuloa takaisin!
(en huomioinu tähän Voiton syntymää, koska oon kirjottanu tän jo aikasemmin)
Aamutalli suju jouhevasti, vaikka se olikin vähän sähläystä kun en käden käänteessä tiennytkään missä kaikki tavarat oli. Heräsin aikasin ja thank god olin tosi virkee aamulla, ja vähän jännitin että miten menee kun oon vasta pari päivää ollu Fionan hoitajana, mut se jännitys vähän laantu kun kuuntelin kävelymatkalla musiikkia. Pelastaa aina! Mutta pakkasta olis saanu olla vähemmän, olin aivan jäässä... Katoin mittaria ja näytti -16. Ei se kevät tullukkaa.
Hevoset hörisi tallissa tullessani ja oli oikeen mielissään aamuruuistaan, varsinkin se kirjava shettis, Cassu ja Reiska. Reiska ei kyllä tykännyt kun se puokkiruuna (joku Ramses) sai heinänsä ekana…
Aamusella vein hevosia myös tarhoihinsa. Kaikki käyttäytyivät suhteellisen hyvin, paitsi se kimo connemaratamma (Ruusako se oli?) ei oikeen tykännyt musta. Ensinnäkin loimea laittaessa se temppuili, koitti vähän näykkiä ja muuta sähläystä ja hädin tuskin sain sen tarhaan! Myönnän, parit perkeleet siinä kaikui tallipihassa.
Kaiken kaikkiaan, selvisin hengissä, siivosin tallin, ruokin hepat ja vein jotkut ulos. Voisin tehdä toistekin!
