Olin saanut tunnille ratsukseni Cassun, joka oli tuttu periaatteessa vain Cassandran puheiden ja instagram kuvien välityksellä. Hoitovaiheessa ruuna oli seissyt ja haukotellut kuin juuri unesta herännyt: epäilin, että kuumalla ilmalla saattoi olla vaikutusta asiaan. Outoa olikin, että jo toukokuussa lämpötila pyöri hellelukemissa, jopa pohjoisessakin. Keski-Suomessa sitä olisi saattanut odottaakin.

Kentällä alkukäynneissä vaihdoin muutaman sanan Iiriksen kanssa, jonka ratsun väri tuskin oli normaalista vaihtunut. Koko sen sijaan oli. Cassandran ja Saippuan kanssa tuli myös vähän surkeaa läppää heitettyä, ennen kuin oli pakko alkaa verkkailemaan oikeasti kunnolla kun Karo ilmestyi paikalle hiukset nutturalla. Cassu tuntui ihan menevältä, vaikka sitä sai tökkiä etenemään tihempää mitä esimerkiksi Sotilasta. Cassun askel oli kuitenkin ihan kiva, vaikka olin odottanut jotakin isompaa askelta totuttavaksi.

Väistöt meillä sujui käynnissä yllättävän hyvin, mitä nyt sain Karolta ohjeeksi hyödyntää etenkin käännöksissä jo valmiiksi omaa katsetta osoittamaan oikeaa suuntaa. Ravissa väistöt olivat alkuun hieman hankalampia, mutta viimeinen tehtävä väistöstä avoon sujui ihan suhteellisen hyvin, kun hoksasin paremmin millaisille asetuksille suurempi irlannincob oli keretty ratsastaa varmaankin Cassandran toimesta. Laukkaväistöt meillä menikin ihan penkin alle, joten siinä olisi hommaa harjoiteltavaksi.

Kaiken kaikkeaan Cassu oli kiva ratsu kokeiltavaksi!