Iltatalli 18.4.
Esiintyy:
Minttu ,
Rosa ,
Riri ,
Heli ja
Daniela Jälleen oli iltatallin aika ja olin alustavasti sopinut olevani Mintun sekä hänen muutaman talliystävän seurassa. Olimme Mintun kanssa lähes samaa aikaa tallin pihassa autoineen.
”Hei”, Sinihiuksinen nuori nainen hymyili ja hyppäsi ulos autosta.
”Hello”, Hymähdin takaisin pamauttaen cadillacin auton oven kiinni.
”Valmiina ahertamaan?”, Minttu kysyi ottaen pari askelta vastaan ja suuntasimme sitten yhdessä kohti tallia. Nyökkäsin myöntävästi ja kävelin toisen rinnalla enkä voinut olla irvailematta pituuseroamme. Lähes kaikkia päätä pidempi, jos enemmän.
”Eihän haittaa, jos Rosa ja Daniela liittyvät seuraan?”, Minttu kysyi lukiessa viestiä samalla ajatuksella.
”Ei tietenkään”, Vastasin ja katselin käytävän menoa. Tunti oli loppunut ja tuntilaiset varmasti osasivat hoitoo hevosensa yökuntoon. Kaikki tuntilaiset olivat uusia ja en tunnistanut heistä ketään. Kohautin olkapäitä Mintun vastaessa puhelimeen. Odottelin häntä miettien samalla.
”Hoi Minttu!”, Pirteä naisen huudahdus keskeytti ajatukset. Heilautin kättä tervehtimisen merkiksi.
”Hei, olet varmaan Theodore. Olen Rosa ja tässä on Daniela”
”Hei”
”Hauska tavata molemmat”, Hymähdin. Painoin toisten nimet ja kasvot mieleen. Rosa oli ruskeahiuksinen sinisillä silmillä ja nuo verenpunaiset huulet kiinnittivät huomion. Käyttäytymisesta päätellen Rosa ja Minttu olivat hyviä ystäviä. Daniela puolestaan oli nuorempaa kastia. Klassinen nuori pitkillä vaaleilla hiuksilla, mutta nuo smaragdin vihreät silmät varistavat huomion.
”Joko aloitamme?”, Daniela innostui ja havahduin hereille.
”Eikö pitäisi odottaa Ririä tai Heliä neuvomaan?”, Minttu kysyi ja selasin puhelinta. Jolloin oli kiivaat keskustelut.
”Eli on laittamassa maneesia ja Riri on omissa menoissaan”, Daniela jatkoi.
”Ookei eli sitten hoidamme tämän keskenämme”, Minttu jatkoi.
”Miten hommat jaetaan?”, Rosa kysyi Mintulta. Hän oli selkeästi porukan johtaja ja itsellä ei ollut vielä varaa varastaa paikkaa. Tuskin vielä osasin tallin käytäntöjä tarpeeksi ja olin ollut vasta vajaa viikon muiden jaloissa pyörimässä.
”Kaikki hevoset ovat melkein ulkona, että haetaan ne yhdessä”, Minttu ehdotti ja lähdimme laumana kohti ulkoilmaa. Hevoset olivat tyytyväiseti tarhoissa ja nappasin ensimmäisen joka silmään osui. Tämä oli suomenhevosori.
”Peikko on oikein kiva”, Rosa sanoi ohimennen ja nappasi ponin viereisestä tarhasta.
”Siltä vaikuttaa”, Vastasin ja lähdin viemää perässä laahustavaa oria sisälle.
Palattua huomasin Mintun ottaneen Rauolin ja Rosa ihaili vieressä. Rauolin oli hieman hämillään, että joku muu oli ottanut narun käteen. Ori hirnahti nähdessään minut linkuttavan kohti.
”Se on kiltti”, Sanoin. Rosa näytti hieman säpsähtävän orin matalaa hirnuntaa.
”Ainakin antoi ottaa heti kiinni”, Minttu silitti orin kaulaa.
”Ihmeellistä. Usein saan jahdata sitä monta tuntia – ainakin täällä uudessa paikkaa”, Pyöritin silmiä huvittuneesti.
”Kyllä friisiläisen ravailua tykkää katsoa”, Daniela ilmestyi paikalle.
”On ne upeita”, Jatkoin keskustelua ja Minttu lähti taluttamaan oria sisälle. Seurasin tilannetta vierestä ettei Rauolin keksisi mitään idioottimaista.
”Omistan kanssa friisiläisen, mutta me lähinnä vaan puskaillaan”, Rosan kertoi ja nyökkäsin.
”Mielenkiintoista. Onko kotona vai täällä?”, Kysyin, sillä en muistaakseni ollut nähnyt toista friisiläistä tai sitten olin tullut sokeaksi.
”Kotona. Äiti ratsastaa lähinnä sillä, kun hoidan Fossea täällä”, Rosa jatkoi hymyn kanssa.
”Nonii jatketaan täällä tulee kylmä”, Daniela huokaisi ja lähdimme pyynnöstä kohti tallia. Itse en potenut kylmää, sillä aurinko jaksoi vielä lämmittää.
Sisällä jatkui loimien riisuminen ja vaihtaminen yöloimiin sekä hevosten tarkastaminen.
”Täällä kaikki hyvin”, Rosa huikkasi käytävän päästä ja Minttu toisesta.
”Sama homma”, Nousin ylös ja menin vielä Rauolinin karsinan luokse. Ori kökki nurkassa nuuskuttamassa vierustoveria.
”Et sitten kilju täällä”, Naurahdin ja ori tuli ovelle vastaan. Musta friisiläinen kurotti kaulaa pitkälle ulos karsinan oven suulta ihan ruuan toivossa.
”Nonii, kohta saat ruokaa”, Huidoin oria takaisin karsinaan, kun meinasi astua varpaille.
”Oi olette reippaita”, Vaaleaverinen nainen saapui paikalle hymy kasvoilla.
”Hei Heli ja juu nyt on kaikki hepat sisällä, loimitettu ja tarkastettu”, Rosa hymyili kädet puuskassa.
”Hienoa. Hei, olen Heli tuntienpitäjä”, Nainen tuli kättelemään ja hymähdin nopeasti.
”Theodore, tuon pölöpään omistaja”, Esittäydyin kohteliaasti ja Heli iski silmät friisiläiseen.
”Onpa komea”, Hän vielä kehui ja jatkoi matkaa kohti rehuhuonetta. Oli rehujen ja heinien laittaminen, sillä jakamista riitti oli lisäapu parempi. Rosa ja Minttu keskittyi rehujen sekoittamiseen sekä jakamiseen.
Heli alkoi tehdä aamumössöjä valmiiksi ja minä sekä Daniela saimme alkaa heittämään heiniä. Toinen katsoi kasaamistaitoja kysyvästi ja sanoin, että aina mennään mututuntumalla.
”Sitten tylsin vaihe”, Rosa venytteli ja nosti katseen kohti kattoa.
”Noh, sekin on tärkeä vaihe”, Heli sanoi ja ojensi luudan Rosalle.
”Nyt on pakko lähteä. Näemme huomenna jälleen. Hyvää yötä”, Heli jatkoi ja moikkasimme hänet. Rosa pelleili omiaan luudan kanssa ja itse nojasin karsinan kulmaa vasten. Väsymys alkoi hiipiä, kun teinilaumaa joutui vahtimaan. Olisipa itsekin vielä yhtä nuorekas ja innokas laittamaan paikkoja maan tasalle.
Pian käytävät olivat puhtaat, mitään ylimääräistä roinaa ei ollut lattialla tai muuta epäilyttävää missään.
”Nyt näyttää hyvältä”, Daniela huokaisi helpottuneena.
”Tarkastan varustehuoneen”, Minttu lähti menemään kohti ovia ja tarkisti, että arvotavarat pysyvät lukkojen takana. Lähinnä seisoin paikoillani seuraten tilannetta. Kaikki oli hoidettu. Talli oli siisti, hevoset kunnossa ja ovet lukittu mitä enempää lähteä tekemään.
”Ei jaksaa”, Rosa naurahti ja istahti tallin lattialle. Kello oli hieman yli kymmenen.
”Pitäisikö lähteä. Koulua aamulla”, Daniela kehotti ja katsoi kelloa levottomasti.
”Aivan”, Rosa nousi ylös ja ravisteli jalkapohjia. Ilmeisesti saappaat kiristi naurahdin ajatuksissa ja käänsin katseen Minttuun.
”Nonii, nyt on kaikki kunnossa ja voidaan lähteä. Kuittaan Rirille”, Minttu nappasi kännykän ja käänsin katseen takaisin maahan.
”No huomenna päivä uus” ,Tokaisin kääntyen ovelle päin. Tällä kertaa johdatin laumaa kohti parkkipaikkaa.
”Heippa sitten, näemme tallilla huomenna, ylihuomenna”, Minttu hymyili ja hyppäsi autoon. Tytöt menivät kyytiin.
”Joo, öitä”, Huikkasin kaikille ja avasin cadillacin auton.
”Öitä, huomiseen”
”Hyvää yötä”, Kuului vielä Mintun auton luota. Vilkutin ja istahdin pehmeään nahkapenkkiin. Nappasin ratista rennon otteen käynnistäen auton. V8 moottori suorastaan murahti ja haaleat valot valaisi tallin seinää. Kotiin viimein, ajattelin ja kaiken kaikkiaan oli ollut kiva iltatallivuoro. Pääsin tutustumaan ihmisiin tarkemmin ja nauttimaan seurasta. Nyt saisi olla kotona omassa ruhtinaallisessa rauhassa siihen asti, että talli kutsuu.